Asuinalue on tärkeä tekijä kun asunnon osto on edessä. Selvitimme siksi kuinka tyytyväisiä pääkaupunkiseutulaiset ovat omaan asuinalueeseensa. Kyselystä ilmenee, että pääkaupunkiseudulla on hyvin vähän alueellista vaihtelua. Yli tuhannesta vastaajasta jopa yli 80 prosenttia sanoi olevansa erittäin tai jokseenkin tyytyväinen nykyiseen asuinalueeseensa. Vain runsas prosentti vastaajista oli erittäin tyytymättömiä kotipaikkaansa. Asuinalueeseensa tyytyväisimmät olivat eniten tekemisissä naapureidensa kanssa.
Vaikka pääkaupunkiseutulaisten asuinaluetyytyväisyydessä esiintyi hyvin vähän vaihtelua, korostuivat eri tyytyväisyystekijät eri puolilla Helsinkiä; esimerkiksi pohjoishelsinkiläisistä kaksi kolmesta oli tyytyväinen asuinalueensa rauhallisuuteen, kun taas Kaakkois-Helsingissä neljä viidestä oli tyytyväinen alueen puistoihin ja viheralueisiin.
Nykyisessä asuinalueessaan pääkaupunkiseutulaiset olivat eniten tyytyväisiä toimiviin liikenneyhteyksiin, puistoihin ja viheralueisiin sekä rauhallisuuteen ja turvallisuuteen. Näiden asuinmukavuustekijöiden lisäksi varsinkin Helsingin Eteläisen suurpiirin asukkaat kokivat positiiviseksi ominaisuudeksi asuinalueensa arkkitehtuurin, ilmeen sekä alueen arvostuksen. Muilla alueilla korostui alueen siisteys ja puhtaus, rauhallisuus sekä turvallisuus.
Eniten tyytymättömyyttä pääkaupunkiseudulla herätti vapaa-ajanviettomahdollisuudet, asuinalueen arkkitehtuuri ja hiljaisuus. Näiden lisäksi varsinkin itäisessä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuinalueen arvostuksen puute nousi yhdeksi suurimmaksi asuintyytyväisyyttä vähentäväksi tekijäksi – yli 20 prosenttia vastaajista mainitsi asuinalueen arvostuksen puutteen viihtyvyyttä vähentäväksi tekijäksi. Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla asumistyytyväisyyttä heikensivät liikenneyhteydet. Tuloksen taustalla vaikuttanee Länsimetron ruuhkaisuus ja bussilinjojen raju uudistus.
Jos raha, elämäntilanne tai muu rajoite ei olisi esteenä pääkaupunkiseutulaisista yli 30 prosenttia haluaisi asua Helsingissä. Pois pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen halusi muuttaa noin 10 % vastaajista. Kymmenen prosenttia vastaajista koki nykyisen asuinalueensa parhaaksi mahdolliseksi.
Kysely paljasti, että asuinmukavuudella saattaa olla yhteys hyviin naapurisuhteisiin, sillä asuinalueen yhteisöllinen toiminta korostui alueilla, joissa yleinen asuintyytyväsyys oli korkea – hyvin moni asuinalueeseensa erittäin tyytyväinen oli viimeisen vuoden aikana osallistunut yhteisölliseen toimintaan asuinalueellaan. Pohjoisen Suurpiirin asukkaista lähes puolet kyläilevät asuinalueellaan ja yli puolet tekevät yhteistyötä talon ja ympäristön eteen.
Yhteisöllisyydestä huolimatta vain alle puolet vastaajista tuntee itsensä jokseenkin samankaltaiseksi kuin naapurinsa. Vain muutama prosentti vastaajista koki olevansa erittäin samankaltainen kuin naapurinsa. Koko pääkaupunkiseudulla vähiten naapureihin samaistuttiin Helsingin Itäisessä suurpiirissä ja eniten taas pohjoisessa.
Kyselyyn osallistui 1000 henkilöä. Vastaaja pyydettiin antamaan yleisarvosana asuintyytyväisyydestä omasta asuinalueesta skaalalla 1-5 (erittäin tyytymätön = 1, erittäin tyytyväinen = 5). Vastaajia oli suhteessa alueen väestöön. Aluejaossa käytettiin Helsingin suurpiirejä sekä Espoon ja Vantaan osalta kuntarajoja. Kauniainen ja Östersundomin suurpiiri jätettiin pois kyselystä alhaisen vastausmäärän takia. Parhaiten vertailussa pärjäsi Pohjois-Helsinki, jonka yleisarvosana oli 4,7 ja heikoiten Itä-Helsinki, joka sai tuloksen 4,0.
