Oletko esittelemässä omaa asuntoasi, mutta et ole aivan varma minkälaisiin kysymyksiin sinun kannattaa varautua? Minkälaisia kysymyksiä ihmiset ylipäätänsä yleensä esittävät asuntonäytöissä ja mistä löydät vastaukset kysymyksiin? Kokosimme tähän artikkeliin kymmenen tavallisinta näytöissä kysyttyä kysymystä.

Onko putkiremontti tehty?

Tämä klassinen kysymys esitetään lähes jokaisessa asuntonäytössä, eikä aiheetta, onhan putkiremontti yleensä taloyhtiön kaikkein kallein remontti.

Vastauksen kysymykseen löydät isännöitsijäntodistuksesta kohdasta “Tehdyt remontit”.

Miten putkiremontti on tehty?

Putkiremonttiin liittyvät kysymykset eivät lopu tähän. Usein kysytään myös, miten putkiremontti on toteutettu: perinteiseen tapaan, jossa putket ja viemärijohdot vaihdetaan kokonaisuudessaan vai ns. sukituksella, jossa putket pinnoitetaan sisältäpäin. Putkiremontin yhteydessä voidaan myös suorittaa suurempi saneeraus, jossa voidaan saneerata samaan aikaan eri linjoja, kuten sähkö, ilma ja lämmityslinjat.

Vastauksen kysymykseen saat helpoiten isännöitsijältä tai toimintakertomuksesta.

Mitä remontteja on tulossa?

Myös tulevat remontit ja niiden arvioidut kustannukset askarruttavat asuntonäyttöväkeä, koska ne vaikuttavat olennaisesti siihen minkälaisiin ennakoitaviin kustannuksiin ostajan on varauduttava ostaessaan asunnon.

Vastauksen kysymykseen löydät isännöitsijäntodistuksesta tai PTS-suunnitelmasta, jossa tulevat remontit ja niiden kustannukset on eritelty. Tarkista myös viimeisin yhtiökokouspöytäkirja, josta selviää, onko yhtiössä äskettäin tehty remonttipäätöksiä, joita ei ole vielä merkitty todistuksiin ja suunnitelmiin.

Kuuluuko asunnolle autopaikka?

Monesti etenkin lapsiperheille on hyvin tärkeää saada auto säilytettyä lähellä omaa ovea.

Löydät vastauksen jälleen isännöitsijäntodistuksesta, nyt kohdasta ”Autopaikat”. Usein isännöitsijäntodistuksesta mainitaan vain niiden lukumäärä, joten kannattaa myös vilkaista toimintakertomuksessa onko niiden jakotapa siellä. Kerrostaloissa vapautuvat autopaikat jaetaan usein jonotusjärjestelmän kautta. Kerrostaloissa on myöskin monesti erillisillä osakkeilla olevia paikkoja, jotka voi ostaa omistukseensa. Rivitaloissa jokaiselle huoneistolle on useimmiten varattu ainakin yksi autopaikka.

Onko asunnossa tai naapurissa ollut vesivahinkoa?

Tiedot mahdollisista vesivahingoista löydät taloyhtiön toimintakertomuksesta löytyvästä korjaushistoriasta. Joskus vahinkoja ei ole merkitty ja silloin kannattaa kysyä isännöitsijältä. Yleinen nyrkkisääntö on kuitenkin se, että jos vesivahinko on vaikuttanut muihinkin huoneistoihin kuin siihen missä se on sattunut, se merkitään taloyhtiön korjaushistoriaan.

Millaiset naapurit ovat?

Asuuko naapurissa pienlapsiperhe, eläkeläispari vai opiskelija. Taloyhtiö on oma yhteisönsä, joten sillä minkälaisia naapureita talossa asuu voi olla yllättäviäkin positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia asumismukavuuteen.

Jos esittelet asunnon itse, sinulla on ainutlaatuinen näkökulma vastata tähän kysymykset. Olethan asunut asunnossa ja taloyhtiössä jo tovin. Harva kiinteistönvälittäjä pystyy kertomaan mitään naapureista.

Ovatko salaojat kunnossa?

Salaojien toimimattomuus voi johtaa isoihinkin ongelmiin etenkin rivitaloissa ja hyvä taloyhtiö on ajan tasalla niiden kunnosta. Salaojat tulisi keskimäärin huuhdella 5 vuoden välein ja uusia joka 30. vuosi. Tarkasta siis, milloin ja mitä salaojille on viimeksi tehty. Vastauksen salaojien kunnolle saat korjaushistoriasta.

Onko asbestikartoitus tehty?

Vuonna 2016 voimaan tullut asbestilaki vaatii, että kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin huoneistoihin on tehtävä asbestikartoitus ennen remontti ja- purkutöitä.

Jos asunnossa on tehty asbestikartoitusta löydät yleensä siitä merkinnän isännöitsijäntodistuksesta.

Onko taloyhtiössä laajakaista?

Taloyhtiön yhteinen laajakaista on osakkaille erinomainen tapa säästää laajakaistakustannuksissa. Operaattorit tarjoavat taloyhtiöille huomattavasti edullisimpia hintoja kuin yksittäisille kuluttaja-asiakkaille. Jos taloyhtiössäsi on käytössä yhteinen laajakaista, niin kannattaa varautua myös lisäkysymykseen, liittymän nopeudesta ja voiko sen maksua vastaan muuttaa nopeammaksi. Yleisimmin vakionopeus on 10/10mb.

Vastauksen laajakaistaan saat isännöitsijäntodistuksesta tai toimintakertomuksesta. Moniin yhtiöihin ei vielä ole tätä asennettu, joten saatat myös nähdä toimintakertomuksesta, jos laajakaista on suunnitteilla.

Mitkä asuinrakennukset kuuluvat taloyhtiöön?

Onko taloyhtiössäsi enemmän kuin yksi asuinrakennus? Jos on niin se kannattaa ehdottomasti kertoa ostajaehdokkaille. Taloyhtiön koko kertoo paljon maksujen jakautumisesta yhtiössä.